Syyslukukauden loppu ja joulusuunnitelmat

Mun osalta kaikki syyslukukauden kokeet on nyt ohi ja joululoma on alkanut. Tähän postaukseen kokoan ajatuksia lukukaudesta Poitiersissa ja kerron joulusuunnitelmista.

Kokeet 

Mulla kävi tuuri siinä, että mun kaikki kokeet oli jo ennen joulua, joten mun joululoma tulee olemaan lähes neljä viikkoa. Huomaan kirjoittavani "kokeista", kun Suomessa varmasti puhuisin "tenteistä". Tämä kertoo varmaankin siitä, että täällä on usein tuntunut kuin olisi palannut takaisin lukioon. Suomessa yliopistossa on tottunut siihen, että on paljon vapautta kurssien valitsemisen suhteen ja esimerkiksi kurssin tenttipäivämäärän tietää heti kurssille ilmoittauduttaessa. Kun kysyin yhdeltä opiskelijalta, mitä kursseja hän aikoo käydä kevätlukukaudella, vastaus oli, että ne kurssit, jotka on laitettu valmiiseen lukujärjestykseen, mutta niitä ei vielä tiedä, sillä lukujärjestykset julkaistaan vasta tammikuun alussa. Pari viikkoa ennen kurssien alkua. Yhden kurssini loppukoetta siirrettiin viikolla, koska opettaja kysyi luokalta haluaisimmeko kuitenkin käyttää sen alkuperäisen koepäivän vielä yhdessä kertaamiseen, sillä opettajasta tuntui, että tarvitsimme vielä kertausta.

Kaikkien neljän loppukokeeni koejärjestelyt olivat hyvin erilaiset. Epäformaaleimmassa kokeessa kaikilla oli itse tuodut vastauspaperit, jotka oli revitty mistäkin vihosta. Formaaleimmassa kokeessa puolestaan kaikille jaettiin vastauslomakkeet ja viivakooditarrat, jotka toimivat kunkin henkilötietoina. Viivakooditarran toinen puoli piti liimata vastauslomakkeeseen, mutta nimeä ei saanut erikseen kirjoittaa, koska kokeet tarkastetaan nimettöminä. Viivakooditarran toinen puoli jäi itselle ja sen kanssa voi käydä helmikuun aikana kysymässä koetulosta.

Kokeiden jälkeen kaikkien kurssien opettajat käyvät yhdessä jokaisen opiskelijan koearvosanat läpi ja pohtivat yhdessä kullekin opiskelijalle keskiarvon. Ilmankos siis arvosanojen muodostamisessa kestää hetki. Vaihtareita ei käydä läpi samalla tavalla, sillä käymme kursseja eri vuosikursseilta ja aineista, joten emme käy vain yhtä ainetta, josta voisi muodostaa kokonaisarvosanan.

Ranskalaisiin opiskelijoihin tutustuminen

Monet vaihtarit on sanonut, että ranskalaisista opiskelijoista on vaikeaa saada kavereita. Mulla on myös sama kokemus, mutta niinhän se taitaa Suomessakin olla, että vaihtarit melko harvoin saavat kavereita suomalaisista opiskelijoista. Täällä vaikeus päästä mukaan tulee ehkä siitä, että opiskelu on hyvin luokkamaista. Esimerkiksi kaikki sosiologian opiskelijat käyvät täysin samat kurssit ja kulkevat luokkana salista toiseen. Ryhmätöitä on myös tosi paljon. Eli opiskelijat on tosi ryhmäytyneitä, joten vaihtari joka käy kurssin sieltä täältä on melko vaikea päästä sisään ranskalaisten opiskelijioden porukoihin. Kaikki ovat kuitenkin olleet tosi mukavia ja ystävällisiä. Kurssien loppupuolella tuntui, että pikkuhiljaa ranskalaiset opiskelijat alkoivat tottua vaihtarin läsnäoloon ja ihan viimeisinä kertoina, jotkut jopa tulivat aloittamaan itse keskustelun mun kanssa. Loppukokeen jälkeen pari kurssilaista pyysi mut ja italialaisen vaihtarin kahville ja sovittiin uusi näkeminen tammikuulle. Tuo kerta oli mulle ensimmäinen kerta, kun tein jotain ranskalaisen opiskelijan kanssa kurssin ulkopuolella. Varsinkin italialaiset ovat olleet järkyttyneitä ranskalaisten opiskelijoiden  "kylmyydestä". Mä puolestani nään tuon enemmän yhtäläisyytenä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.

Notre Dame -kirkko valaistaan joka ilta. Edessä oleva perävaunu myy tacoja. 

Läksiäisiä

Syksyn aikana mulle on muodostunut pari vaihtariporukkaa, jonka kanssa olen ollut sekä muutama yksittäinen vaihtari, joiden kanssa olemme joko samalla kurssilla tai yliopistoliikunnassa. Porukastamme noin puolet on täällä vain syyslukukauden, mutta onneksi moni myös jää kevääksi, joten ei tarvitse aloittaa tutustumista täysin alusta kevääksi tuleviin vaihtareiden kanssa. Viime viikolla vietimme yhden italialaisen läksiäisiä marokkolaisessa ravintolassa. Tutustuin siellä muutamaan vaihtariin, jotka myös jäävät kevääksi.

Poitersinkin kadut ovat koristeltuja.

Yliopistoliikunnan tanssiatelier

Aloitin syyskuussa yliopistoliikunnan tanssiatelierin, jossa teemme noin 20 minuuttisen teoksen huhtikuun nykytanssifestivaaleille. Teoksen luominen alkoi sillä, että meille järjestettiin Poitiersin elokuvateatteriin oma näytös Woodstock-elokuvaan, sillä teoksemme pohjautuu siihen. Atelier on ollu melko aikaavievä, sillä harjoitukset ovat olleet joka torstai 4-6 tuntia ja parina viikonloppuna on  myös ollut intensiiviharjoitus.

Olin ajatellut, että teoksessa olisi enemmän koreografioitua tanssia, mutta se on melkoinen yhdistelmä kaikenlaista liikettä, puhetta ja rekvisiittaa. Olemme tehneet paljon erilaisia nykytanssi- ja liikeharjoituksia, mutta myös puhe- ja tekstiharjoituksia eli ranskan oppimisen kannalta se on myös ollut kiva. Ohjaaja tosin innostui suomen kielestä ja halusi, että teen osan harjoituksista suomeksi.

Suurin osa atelieressa olevista opiskelee performanssitaiteita, ja osalle tuo teos on myös osa opintoja, mutta suurin osa on vain harrastamassa.

Harjoitussalimme ja pari rekvisiittaa.

Joulun ja uudenvuoden suunnitelmat

Ranskalainen pikkukylä 

Kun olin vapaaehtoistöissä muutama vuosi sitten Buenos Airesissa tutustuin siellä yhteen samassa projektissa olleeseen ranskalaiseen. Nyt kun olen Ranskassa, niin hän kysyi, haluaisimmeko mennä tyttöystäväni kanssa hänen ja hänen perheensä luokse viettämään joulua. Autenttinen ranskalainen joulu kuulosti tosi hyvältä idealta, joten otimme mielellämme tarjouksen vastaan. Nyt lauantaina 22.12. suuntaamme siis pieneen parin tuhannen asukkaan kylään, Loire-joen varrella, muutaman kymmenen kilometrin päässä Angersista. Olemme oikeastaan lähes naapureita sillä Poitiersista matkaa on alle 200 kilometriä.

Lissabon 

Tuolta Saint-Florent-le-Viel -kylästä tulemme muutamaksi päiväksi takaisin Poitiersiin. Uudenvuodenaattona lomamme jatkuukin sitten Lissaboniin. Meillä ei ollut aluksi mitään ideaa, mitä tehdä uutenavuotena, koska vaihtoehtoja oli niin paljon. Löysimme Bordeaux'sta edullisen lennon Lissaboniin ja siitä on puhuttu mukavana uv-kohteena, joten miksipä ei.

Laskettelukurssi Alpeilla

Lissabonista paluupäivä oli pitkään auki, sillä mä olin varasijalla tammikuun alussa järjestettävälle yliopistoliikunnan laskettelukurssille ja tyttöystäväni puolestaan ei tiennyt yhtään hänen Strasbourgin tammikuun loppukokeista (ilmeisesti sama sekavuus koepäivissä siis Strasbourgissakin). Laskettelukurssille olisi ohjeen mukaan pitänyt ilmoittautua jo marraskuun alussa, mutta löysin kurssin vasta joulukuussa, joten luulin et se meni siinä. Kävin toimistossa kuitenkin vielä varmuuden vuoksi kysymässä olisiko paikkoja jäljellä ja kuulema hyvin moni ei ollut tehnyt ilmoittautumista loppuun asti. (Varmaan koska kaikki odottelivat koepäivämääriä). Varasijalta siis pääsi varsinaiselle listalle mukaan heti, kun maksoi kurssin käteisellä tai shekillä. Tiesin jo, ettei mulla ole kokeita tammikuussa, joten lopulta pääsinkin kurssille.

Lissabonista tulen hengähtämään päiväksi Poitiersiin ja hakemaan lasketteluhousut. Suomessa niitä pakatessa mietin, että saa nähä onkohan turhin asia mukana, mutta nyt saankin niille käyttöä. Laskettelukurssi järjestetään 6.-11.1. Domaine des Sybellesissä, Itä-Ranskassa, ihan Italian rajalla. Kurssin ensimmäinen päivä menee kokonaan bussissa matkustaessa, sen jälkeen viisi päivää laskettelua. Viimeisen laskettelupäivän illalla lähdemme takaisin ja matkustamme koko yön bussilla takaisin Poitiersiin. Mun mielestä toi 300 euron kurssi on hyvin edullinen, sillä siihen kuuluu matkat edestakaisin, mökkimajoitus, ruoat, viiden päivän välinevuokra ja hissiliput sekä joko alkeis- tai edistyneet-kurssi.

Poitiersin talvi 

Lämpötilat ovat Poitiersissa edelleen olleet noin +5 asteesta vähän yli kymmeneen asteeseen. Mutta viimeisten viikkojen aikana vettä on satanut paljon ja usein. Venezuelalaiset kertoivat kauhuissaan, että kun olin Strasbourgissa, täällä oli ollut -3 astetta yhtenä päivänä. Paikalliset kuitenkin ovat sanoneet, että -5 olisi tammikuun peruslämpötila, mutta siitä kylmempi ja lumisade on jo hyvin harvinaista.

Muutamia viikkoja sitten ilma kylmeni ja palmut vietiin talviunille.

Syystalvinen Parc Blossac -puisto