Viime lauantaina kävin Poitiersin läheisessä Cissé-kylässä pitämässä esitelmän Suomesta. Ennen joulua sain Poitiersin yliopiston vaihtovastaavalta sähköpostin, jossa pyydettiin Amis de l'Europe (Euroopan ystävät) -yhdistyksen vuosikokoukseen vapaaehtoista pitämään esitelmä jostain Pohjois-Euroopan tai Baltian maasta. Olin kuulema ainoa, joka vastasi viestiin, joten Suomi-esitelmä jäi ainoaksi maaesitelmäksi tilaisuudessa. Se sopi kuitenkin hyvin yhdistyksen Suomi-fani puheenjohtajalle, joka oli jopa rakennuttanut kotiinsa saunan Suomessa vierailujensa jälkeen. Tapasimme yhdistyksen puheenjohtajan kanssa vielä ennen joulua, jolloin hän kertoi yhdistyksen toiminnasta ja millaista esitelmää toivotaan. Toiveena oli noin puolen tunnin esitelmä 80 eläkeläiselle "vähän kaikesta", mutta erityisesti matkailusta ja turismista - ja tietenkin ranskan kielellä.
Yhdistyksellä on jokaisen EU-maan yhdessä maalaiskaupungissa ystävyysyhdistys, joista aina jonkun luokse järjestetään vuosittain yhteinen matka. Joitakin vuosia sitten Euroopan Ystävät -yhdistys oli vastaanottanut yhteensä 300 ystävyysyhdistyksien jäsentä Cissén kyläänsä ja tänä vuonna he olivat käyneet Kroatiassa. Heidän ystävyyskaupunkinsa Suomessa on Kannus.
 |
| Cissé |
Puheenjohtaja ehdotti, että voisin ottaa jonkun kaverin mukaan tutustumaan yhdistykseen ja kuuntelemaan esitelmääni. Italialainen asuntolakaverini lähti innoissaan mukaan. Esitelmäpäivänä puheenjohtaja haki meidät Poitiersista parinkymmenen minuutin päässa sijaitsevaan Cisséen. Söimme aluksi lounasta yhdistyksen hallituksen kanssa ja tutustuimme tilaan. Esityssalin pöydät oli katettu Suomen lipun väreihin ja keittiössä valmisteltiin jo lohikeittoa illalliseksi.
Kuuden aikaan puheenjohtaja aloitti kokouksen kokoamalla vuoden toiminnan, jonka jälkeen oli vuoroni pitää esitelmä. Olin jännittänyt esitelmää jonkun verran, sillä en ole koskaan pitänyt 40 minuutin esitelmää edes suomeksi. Päivän aikana kuitenkin ehdimme jo vähän puhua muutaman kanssa, joten illan tunnelma oli rennompi. Hallituksen jäsenet olivat käyneet Suomessa monta kertaa, joten he mielellään jakoivat myös omia kokemuksiaan.
Esitelmäni jälkeen illallinen alkoi ranskalaiseen tapaan aperitiivilla ja lohileivillä Suomi-lisänä, jonka jälkeen siirryimme graavilohen ja lohikeiton ääreen. Illan aikana oltiin hyvin kiinnostuneita maistuuko lohikeitto samalta kuin Suomessa ja pahoiteltiin, että tällä kertaa lohi on norjalaista.
