 |
| Keskusta-aluetta |
Saapumispäivä Poitiersiin oli pitkä. Lento lähti Helsingistä
kuudelta aamulla Tukholman kautta Pariisiin, jossa odottelin vielä kuutisen
tuntia junaa. Junamatka kesti vähän yli kaksi tuntia, joten Poitiersiin saavuin
väsyneenä kahdeksan aikaan illalla. Elokuun lopun ja syyskuun alun ajan Poitiersin
juna-asemalla on yliopiston tuutoreiden pitämä vastaanottopiste, jota en tosin löytänyt
heti saavuttuani. Jotta olisin päässyt asuntooni jo ensimmäisenä päivänäni, olisi
pitänyt olla CROUSin toimistolla jo ennen klo 16, mikä ei onnistunut, kun en
olisi lennolta ehtinyt aikaisempaan junaan. Tämän vuoksi olin varannut
(ilmeisesti Poitiersin ainoasta) hostellista jaetun huoneen ensimmäiseksi
yöksi. Hostelli sijaitsi vähän kauempana ja olin katsonut bussin, jolla
pääsisin sinne, mutta kukaan vastaantulija ei tiennyt, mistä se bussi menee. Jostain
syystä missään ei näkynyt yhden ainutta taksiakaan, joten lopulta päädyin
kävelemään noin tunnin hostellille. Onneksi vielä tuolloin illallakin oli lämmintä
ja aurinkoista. Poitiers on tosin hyvin mäkinen ja lähes olemattomilla ja
soraisilla jalkakäytävillä matkalaukun raahaaminen ei ollut miellyttävintä
puuhaa.
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä lähdin juna-asemalle
uudestaan etsimään tuutoreiden vastaanottopistettä ja tällä kertaa löysin sen
ja myös sen bussin. Sain kassillisen esitteitä ja karttoja ja ohjeen mennä
seuraavaksi yliopistolle kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottoon. Yliopiston
kansainvälisyystoimistolla oli jo muutamia vaihtareita eri pöydissä saamassa
infoja tuutoreilta. Yksi tuutoreista oli ollut viime kevään vaihdossa Helsingin
yliopistossa ja sen vuoksi hän halusi ottaa minut pöytäänsä. Se oli ihan
hauska, kun hän kertoessaan vertaili esimerkiksi Poitiersin yliopistoruokailua Helsingin Unicafeisiin.
Täällä yliopistoruoka on kuulema vähän kalliimpi, mutta hänen mukaansa täällä
myös ateriaan kuuluu enemmän ruokaa kuin Helsingin Unicafeissa. HSL matkalippua
hän piti edullisempana, koska Helsingissä on ratikat ja metro, mutta
Poitersissa vain busseja. Iloisena yllätyksenä sain kuulla, että Poitiersin
yliopistossa yliopistoliikunnan kurssit ovat ilmaisia Erasmus-opiskelijoille.
Torstaina mulla oli etukäteen sovittu tapaaminen CROUSin
toimistolla, josta sain avaimen asuntooni. Sähköposteissa oltiin kuumoteltu,
että toimistolla vaaditaan sitten sitä ja tätä paperia ja dokumenttia, mutta
lopulta yhtäkään niistä ei kysytty. Virkailija otti esiin postissa lähettämäni
vuokrasopimuksen, joka oli laitettu pahviseen käsinkirjoitettuun kansioon ja
päälle liimattu vuokrasopimuksen mukana ollut passikuva. Istuin siinä
kymmenisen minuuttia ja katsoin, kun virkailija otti erilaisia ruutuvihkoja,
joihin kopioi nimeäni ja tietoja. Kotivakuutus pitää vielä hommata, mutta
virkailijalle riitti tieto, että mulla on ensi viikolle sovittuna pankin
kanssa aika, jolloin avaan pankkitilin ja ostan sieltä paikallisen kotivakuutuksen.
Lopulta virkailija pyysi maksamaan syyskuun vuokran ja lisämaksun syyskuuta edeltävistä öistä. Sain myös lomakkeen, joka piti palauttaa seuraavana päivänä allekirjoitettuna,
kun olin hyväksynyt asunnon kunnon. Toimistosta ei tullut kovin modernia kuvaa,
joten yllätyin, kun pystyinkin maksamaan kortilla vuokran. Yhteensä 109 asunnon Michel Foucault -niminen
asuntolani on noin 10 minuutin kävelyn päässä tuosta toimistosta, mikä on ihan
kätevää, kun muun muassa vuokra täytyy käydä maksamassa siellä kuukausittain. Myös
asuntolan pesulassa käytettävät pesupoletit ostetaan toimistolta.
 |
| Asuntolan sisäpiha |
Yksiöni on hyvin yksinkertainen. Huoneeseen kuuluu sänkykehikko
patjalla, pöytä, tuoli, kaappi ja pikkuinen keittiö ilman mitään varusteita ja
vessa suihkulla. Netti on ollut nyt vähän ongelmallinen asia viimeiset päivät,
sillä Suomi-liittymääni ei kuulu netin käyttö ulkomailla ja wifejä on ollut
vähän heikosti saatavilla. Asuntolassani ei ole myöskään wifiä, mutta kaikissa
huoneissa on ethernetillä saatava nettiyhteys. Ensimmäisenä päivänä omassa
asunnossani lähdinkin vähän matkan päässä olevaan hypermarkettiin ostamaan
tuota ethernet-johtoa ja tyynyä. Toivoin, että nettiasia olisi ratkennut johdolla,
mutta senpä lisäksi tarvitsikin vielä tunnuksen ja salasanan, joten nettiyhteys
jäi vielä saamatta. Seuraavana päivänä lähdin takaisin toimistolle palauttamaan
asunnon kuntolappua, jonka jälkeen lopulta sain nettitunnuksenkin. Toimistolla oli
asuntoasioihin keskittynyt tuutori, joka muun muassa auttoi ensimmäisenä iltana,
kun en saanut pistorasioihin sähköä asunnossani.
 |
| Huoneeni |
Tänään yritin käydä ostamassa paikallista sim-korttia, sillä
netti myös puhelimessa olisi ihan kätevä. Liittymäkaupassa oli laite, johon piti
rekisteröityä pankkikortilla, josta liittymämaksu menee automaattisesti kuukausittain. Homma
kuitenkin tyssäsi siihen, kun laite ei hyväksynyt Visa Electroniani. Mutta ensi
viikolla pankkitapaamisen jälkeen mulla ainakin pitäisi olla paikallinen pankkikortti,
jonka luulisi käyvän puhelinliittymäänkin. Kävin tänään myös tutustumassa
pesulaan, vaikkakin pesupoletteja saa ostaa vasta ensi viikosta alkaen. Onneksi
kuitenkin kävin, sillä löysin sieltä yhden kassin, johon joku pois muuttanut oli
jättänyt hyvässä kunnossa olevia keittiötarvikkeita. Sain siitä muun muassa pari ilmaista
paistinpannua ja kattilaa.
 |
| Asuntolan takana kulkeva Le Clain -joki, joka kulkee lähes koko Viennen departamentin läpi |
Seuraavaksi täytyy käydä omassa tiedekunnassa hakemassa ranskalainen
opiskelijakortti ja tunnukset, mutta sen voi kuulema tehdä vasta ensi viikon
lopulla, kun joku sitä hoitanut henkilö vaihtuu. Ensi viikolla ilmeisesti alkaa
myös jonkinlainen orientaatioviikko. Eli nyt viikonlopun ajan vain hengailen ja
käyn ostamassa peiton.
 |
| Kotikatu |
