Tapahtumia ja liikkuminen pienessä kaupungissa

Taikurin esitys

Illanviettoja ja kamarimusiikkia

Poitiersin pienuuden on alkanut huomaamaan siitä, että tunnistaa samoja ihmisiä kaupoissa ja kaduilla, ja niihin samoihin ihmisiin törmää myös illanvietoissa ja tapahtumissa. Jos joku järjestää piknikin tai kutsuu jonkun kahville, niin sana kiertää ja kaikki on kutsuttu kavereineen. Viime viikolla meitä oli viisi vaihtaria etsimässä jonkun järjestämää piknikiä jossain paikassa, jonka joku tiesi. Piknik löytyi ja järjestäjä otti kaikki iloisesti vastaan ja tutustutti ihmisiä toisiinsa. Osallistujia oli noin kolmekymmentä, joista osa oli vaihtareita, osa yliopiston työntekijöitä ja paikallisia tai muuten vain tullut Poitiersiin väliaikaisesti töihin. 

Sunnuntai-illalla naapuriasuntolan vaihtarit järjestivät yhteiskokkailuillan asuntolansa keittiössä. Olimme sopineet italialaisen ja kolumbialaisen kanssa, että menemme yhdessä aamupäivällä ostamaan ruoka-aineksia. Kaupassa törmäsimme pariin muuhun, joiden kanssa jatkoimme päiväkahville. Kahvilassa satuimme istumaan kolumbialaisen tutun viereen, joka kutsuttiin samalla kokkaamaan kanssamme illalla. Hän tiesi, että jollain kadulla järjestämään sinä päivänä kirpputori, joten poikkesimme vielä kirpputorilla. Yksi italialaisista opiskelee keskiajantutkimusta, joten hän oli löytänyt yhdestä Poitiersin useista kirkoista kamarimusiikkikonsertin, jota menimme kuuntelemaan vielä ennen illan kokkailua. Konsertti oli osa Euroopan kulttuuriperintöpäiviä, jota juhlittiin koko Ranskassa viikonlopun aikana useilla eri tapahtumilla. 

Saint-Jean-de-Montierneuf -kirkko

Kirpputori

Viime viikolla oli myös Discover Poitiers -assosiaation järjestämä hengailuilta kaikille Poitiersin kansainvälisille opiskelijoille. Mitään varsinaista ohjelmaa ei ollut, mutta tutustumistapahtumaksi riitti ihan hyvin vain yhteinen aika ja paikka, joka oli tällä kertaa aivan asuntolani takana kulkevan joen varrella. Puhuin tuolloin vähän suomea, kun tapasin saksalaisen, joka oli ollut vuonna 2008 lukiovaihdossa Suomessa. Keskustelumme ei ollut kovinkaan pitkä, mutta hyvin hän pystyi vielä 10 vuoden jälkeen puhumaan suomea. Silloin tällöin joku on myös halunnut kuulla, miltä suomi kuulostaa, mutta toisia suomalaisia ei ole toistaiseksi vielä näkynyt. Espanjaa sen sijaan olen päässyt puhumaan melko paljonkin, sillä täällä on hyvin paljon latinalaisamerikkalaisia ja erityisesti kolumbialaisia, sillä Poitiersin yliopistolla on jotenkin erityisen paljon yhteistyösopimuksia Kolumbiaan. Olen myös tutustunut uruguaylaisiin ja venezuelalaisiin, jotka opiskelevat opettajiksi ja tekevät täällä parin vuoden työssäoppimista espanjan opettajina Poitiersin yliopistossa.

Liikkuminen ja pyörän hankinta

Poitiersissa lähes kaikki tarvittava on noin 20 minuutin kävelyn päästä, joten verrattuna Helsingissä oloon, olen kävellyt päivittäin paljon. Täällä on paljon myös pyöräilijöitä, vaikka Poitiers onkin hyvin mäkinen. Kaupungilta olisi mahdollista vuokrata pyöriä päivävuokrasta koko vuoteen. Kuukauden vuokra olisi opiskelijalta 9 €, mutta kun yritin mennä vuokraamaan pyörää, jäljellä oli vain kalliimpia sähköpyöriä. Vuokrapyörät ovat kuulema tosi suosittuja ja jono sellaiseen olisi ollut muutaman viikon. 

Vuokrapyörän sijaan löysin pienen assosiaation, joka ylläpitää pyöräverstasta muutaman tunnin viikossa. Verstaalla oli satoja enemmän tai vähemmän rikkinäisiä pyöriä ja pyörän osia, jotka ovat löytyneet hylättyinä tai ihmiset ovat lahjoittaneet omia käyttämättömäksi jääneitä pyöriään. Kysyin olisiko mahdollista vain ostaa jo suurimmaksi osaksi toimiva pyörä. Sain vastauksen, että he eivät ole pyöräkauppa, mutta voivat mielellään auttaa löytämään jonkun jo vähän parempikuntoisen pyörän kasoistaan, jonka voisin ostaa sitten, kun olen sen heidän avustuksellaan korjannut. Maksamalla 15 euron vuosijäsenmaksun saa verstaalle mennä joko omaksi iloksi kasailemaan pyöriä tai huoltamaan omaa pyörää verstaan omistajien avustuksella ja tarvikkeilla. Sovittiin näin ja he alkoivat esittelemään erilaisia pyöriä ja kertomaan, mitä kaikkea niistä puuttuu. En ymmärtänyt sanaakaan pyöränosasanastosta ranskaksi, joten hyväksyin heidän ehdottamansa pyörän ja aloimme yhdessä korjata sitä. Kolmen tunnin päästä lähdin verstaalta kolmekymppiä maksaneen pyöräni kanssa. Verstaan omistajat sanoivat, että kävi hyvä tuuri, kun löytyi näin hyvässä kunnossa oleva pyörä, että selvisimme vain renkaiden vaihtamisella ja jarrujen kiinnittämisellä. 

Kuten kuvasta näkyy, pyöräily on niin suosittua, ettei pyörätelineissä ulkona ole aina tilaa. Pyöriä myös varastetaan niin paljon, että kuulema kannattaa pitää sisätiloissa.

Bussi

Keskustakampuksen ja kaukaisemman kampuksen välillä menee kätevästi myös bussi numero 1, jolla on päiväsaikaan vain viiden minuuutin vuoroväli. Keskustasta kaukaisemmalle kampukselle menisi kävellen noin tunti, joten kurssien välissä siirtymiseen tuo bussi on ollut ihan kätevä. Tähän mennessä olen ostanut 10 kerran kortin, jolloin yhden matkan hinnaksi tulee 1 €. Bussikuskilta ostettuna yksi lippu maksaa 1,7 €. Opiskelijalta kuukausibussikortti maksaisi 27,5 €, jota en ole vielä varma tarvitsenko, kun tosiaan niin paljon voi kulkea kävellen tai pyörällä. Yhteensä bussilinjoja Poitierissa on yli kymmenen. Useiden linjojen vuoroväli on päivällä 20 minuuttia ja illan viimeinen vuoro ajetaan jo kahdeksan aikaan. Sen jälkeen kulkee muutama yöbussi kerran tunnissa. Sunnuntaisin kulkee vain pari bussilinjaa hyvin harvoin ja sunnuntai on muutenkin tosi hiljainen sillä, lähes yksikään kauppa keskustassa ei ole auki. Keskustan toinen supermarket on sunnuntaisin auki vain muutaman tunnin aamulla. 

---

Opiskelusta sen verran, että ensimmäisen kurssiviikon aikana olen käynyt kokeilemassa useita eri tunteja, mutta osa kursseista alkaakin vasta tällä viikolla. Kaikkia viime viikolla alkaneita tunteja ei myöskään pidetty, sillä kursseja on kuulema yleisesti niin paljon, ettei kaikille ole vielä löytynyt salia tai luokkaa. Kurssien alusta teen oman postauksen sitten, kun ne ovat kunnolla alkaneet ja osaan sanoa jotain muutakin kuin, että ensimmäinen viikko oli melko sekava.